Arkikokkailut täyttää vuoden!

Toissapäivänä tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun kirjoitin ensimmäisen blogitekstini "Aivan aluksi", jossa esittelin itseni ja tämän blogin. Kuten oikean palkin esittelytekstissä kerron, blogi lähti liikkeelle käytännön tarpeesta, kun siskoni kanssa hankimme yksivuotiaille pojillemme yhteisen lastenhoitajan, jolloin iltaruokien lisäksi minun piti alkaa valmistaa seuraavan päivän lounaat joka toinen viikko. Päätin kirjoittaa reseptejä muistiin, ja jonkun aikaa Word-tiedostolla kikkailtuani siirsin homman nettiin kaikkien saataville.

Nyt lapseni on kaksivuotias, ja aloitti elokuussa päiväkodin. Ruoanlaittorumba siis helpottuu hieman, toki ilta- ja viikonloppuruoat on vielä valmistettava. Jatkan siis bloggaamista aina kun kokeilen uusia reseptejä jotka totean hyviksi. Huonoja kokeiluja en viitsi blogiin kirjoittaa, vaikka yksi poikkeuskin on.

Vuoden aikana reseptejä on kertynyt blogiin monenlaista. Eniten näyttää olevan Nopeita (35), mikä sopiikin hyvin arkiteemaan. Paljon on myös Helppoja (29) - nämä voivat olla myös nopeita, mutta myös yksinkertaisia reseptejä, joihin ei mene paljon aktiivista kokkausaikaa, mutta jotka vaativat pitkän kypsennyksen uunissa. Pyrin suosimaan kasvisruokia (17) ja kalaruokia (17) niin paljon kuin voin, mutta perheen mieltymysten takia liharuoat ovat enemmistössä.

Suosituimmaksi reseptikseni on noussut Dal eli intialainen linssipata yli 1700 katselukerralla ilmeisesti Googlen hakukonelogiikan takia. :-) Moni teistä on löytänyt tämän reseptin etsiessään reseptiä hakusanalla "linssipata". Toiseksi suosituin on  Paistetut kampelafileet 1200 katselukerralla. Otollisen vuodenajan vuoksi viime viikkoina on Maailman paras omenapiirakka noussut kolmoseksi. Yhteensä katselukertoja on tullut vuoden aikana n. 19 000, päivittäisten vierailujen vaihdellen 30-150 välillä.

Yleisimmin meidän taloudessa tarjotaan varmaankin perusspagettia sekä helppoa uunilohta. Makaronilaatikko sekä kanapastat eri muodoissaan pääsevät jaetulle kolmossijalle. Nämä kaikki helppouden takia - en oikeastaan tarvitse näihin enää reseptiä enkä kauppalistaa.

Välillä on ollut keittiössä aikamoinen vilske ja vipinä, kun kiireessä on tehty moneksi päiväksi ruokaa ja lapsi on juossut jaloissa. Onneksi lapsikin on innostunut "kokkailusta".

Jos pitäisi valita kolme suosikkireseptiäni, ne olisivat ehkäpä kurpitsakeitto itävaltalaisittain, gubbröra ja venäläinen lihapata. Makeita reseptejä on kertynyt varsin vähän, mutta niistä paras on ehdottomasti maailman paras omenapiirakka!

Jos yksittäinen resepti ei riitä, vaan haluat apua koko viikon ruokalistan suunnitteluun, vilkaisepas tätä. Yritän lähiaikoina saada kasaan toisenkin viikon ruokalistan. Kauppalistoineen se vaan on aika työläs tehtävä.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan jatkossakin!

Haaste #2: 11 asiaa ja kysymystä

Ohoh, minut haastettiin tekemään tietynlainen blogikirjoitus! Aiemmin olen osallistunut kahteen blogihaasteeseen, toinen oli keittokirjahaaste, josta onkin jo monta blogikirjoitusta, toinen jääkaappihaaste.

Iso kahvi, kiitos! -blogin JenniE haastoi nimenomaan minut kertomaan 11 asiaa itsestäni, lisäksi vastaamaan 11 kysymykseen. Nyt kyllä olen tylsä, ja skippaan haasteen eteenpäin laittamisen, pari harvaa blogia joita seuraan ovat nimittäin jo tämän haasteen saaneet.

Tässä siis 11 asiaa itsestäni:

1. Asun 50-luvulla rakennetussa erillistalossa, jossa on valitettavan pieni keittiö. 
2. Äitiyslomalla olin niin väsynyt, että lämmitin aamulla tehtyä kahvia iltapäiväisin mikrossa.
3. Nyt työpaikan kahvimasiinasta saa onneksi herkullista lattea.
4. Olen asunut elämästäni 5 vuotta Ranskassa ja vajaan vuoden Itävallassa.
5. Odotan kesää ja lomaa ja mökkeilyä. Mustikoita, metsämansikoita. Kiireettömiä aamuja.
6. Viime kesänä pihallamme asui siiliperhe. Loppukesästä he lähtivät omille teilleen. Nyt siellä asuu kahdeksan citykania.
7. Menin töihin lapsen ollessa 9 kuukautta. Perheen ja työelämän sovittaminen on sujunut mielestäni suhteellisen hyvin. Aika kiirettä kyllä pitää...
8. Olen ollut tänä keväänä parikymmentä päivää työmatkoilla, kolme kertaa muissa maanosissa, loput päivät Euroopassa.
9. Olen harrastanut aktiivisesti sukellusta ja uppopalloa, ja hieman vähemmän aktiivisesti suunnistusta ja muita kestävyyslajeja. Työ-, ruoanlaitto- ja lastenhoitorumbassa harrastuksille on valitettavasti jäänyt aikaa enää satunnaisesti.  
10. Haaveilen purjeveneestä.
11. Haluaisin harrastaa brunsseja sekä kotona, kavereiden luona, että kahviloissa, mutta mies on aamu-uninen, ja oikeastaan nukumme viikonloppuaamuisin vuorotellen pitkään, toisen herätessä kukonlaulun aikaan keittämään lapselle aamupuuroa.

Vastaukset JenniE:n kysymyksiin:
 1. Bravuuriruokasi?
Huh, tähän on vaikea vastata. Makeista piirakoista sanoisin mustikkapiirakka, jonka resepti kulkee suvussa, ja jota en ole vielä julkaissut. Arkiruoista ehdottomasti valkosipulinen uunilohi on yleisin, viikonloppuna taas teen mielelläni piparjuurisiikaa.

2. Arkiruokavinkkisi?
Googlen mukaan suosituin blogini resepteistä on intialainen linssipata, kokeilepa siis sitä!

3. Paras ruokajuoma?
Vesi. Tykkään kuitenkin yhdistellä viinejä viikonloppuruokiin, ja välillä myös pienpanimoiden oluita. Joidenkin ruokien kanssa arkena maistuu maito.

4. Suolainen vai makea?
Suolainen.

5. Mikä ruoka maistuisi juuri nyt?
Näin kevään tullen uudet perunat ja grillattu mikä vaan. Ja salaatti. Jälkkäriksi mansikoita!

6. Juustokakku vai täytekakku?
Juustokakku

7. Tumma-, valko- vai maitosuklaa?
Tumma.

8. Kerro yksi ruokatarvike, jota sinulta löytyy aina?
Perunoita on aina jääkaapissa. Lapsiperheen arjen pelastus!

9. Jamie Oliver vai Gordon Ramsay?Jamie resepteissä, Gordon telkkarissa.

10. Minkä maan/maanosan ruokakulttuuri on lähellä sydäntäsi?
Ranska. Japani. Kiina. Meksiko. Italia. Intia. Thaimaa. Apua, pitikö valita vain yksi? Ranska.

11. Suosikkikeittokirjasi?
Selailen keittokirjoja paljon huvikseni, mutta harvemmin kokkaan niistä. Yksi lempikirjoistani, nimenomaan lukemiseen, on Jyrki Sukulan Hullu kokki Piemontessa. Yhtään reseptiä en ole siitä kokeillut.

Kurkistus komeroon...

Kuulemma eri blogeissa on kiertänyt haaste kuvata jääkaapin ja muidenkin ruokakaappien sisältö sellaisenaan, satuin lukemaan tästä Puutalobabyn äitiysblogista. Tässäpä siis uteliaille kurkistus myös uraäidin jää- ja muihinkin ruokakaappeihin tavallisena arki-iltana. Mitään siivousta tai valikointia ei ole ennen kuvaamista tehty (ja se näkyy :-).

Jääkaapin ovesta löytyy sekalainen kokoelma maustekastikkeita, öljyjä, vanhentuneita limuja (en tiedä mistä ovat peräisin), pojan ihottumaan käytetty rasva, vanhentuneita jääkaapissa säilytettäviä lääkkeitä, sekä suuren kiertonopeuden omaavat appelsiinimehu, maito ja rypsiöljy. Sitten sieltä löytyy miehen jostain saamia energia- ja laihdutusjuomia, joille en oikeastaan keksi mitään käyttöä, mutta en viitsi pilaantumatonta tavaraa kaataa viemäristäkään.

Jääkaapista löytyy myös vichyä, pojan purulelu, jota ei oikeastaan enää tarvita, lisää maitoa ja mehua, toki pullo valkoviiniä (varmuuden vuoksi pitää aina olla kylmässä pullo valkoviiniä, ja mielellään myös pullo kuohuviiniä, mutta jälkimmäistä ei tällä hetkellä ole). Kakkoshyllyllä on iso kokoelma hilloja ja hillokkeita, sekä mm. maapähkinävoita. Pitäisi varmaan aloittaa joku "jääkaapista turhat purkit pois" -ruokaprojekti. Ehkä pian näette ruoissani maapähkinävoita ja lime curdia...

 

Jääkaapista löytyy toki kananmunia, urheilujuomia, leivanpäällisiä, ruokia seuraavalle päivälle sekä salaattitarvikkeita (nostin ne tosin kuvaa varten tuosta välilaatikosta esille). Ja puikulaperunaa ja sipulia. Ja miehen lihapiirakoita ja nakkeja (!). Ja muutama olut.

Lisäksi sieltä löytyy varmaankin tupareistamme yli 7 vuotta sitten peräisin oleva vodkapullo, jota silloin kai laitettiin booliin. Sen jälkeen se on ollut säilytyksessä pakastimessa, siltä varalta että joku haluaisi jäisen snapsin, kunnes pakastin täyttyi ja siirsin sen jääkaappiin, koska siellä oli enemmän tilaa kuin kuivakaapissa... Loogista, eikö? Siinä vaiheessa kun poika oppii avaamaan pulloja sen lisäksi että hän osaa ottaa ne kaapista pois, pitänee kaataa tuon sisältö viemäriin.

Kuivakaappi. Kahvia, teetä, oliiveja, hunajaa, papuja, linssejä, kuivattuja sieniä, sokeria, karkkia, tomaattimurskaa, viininlehtikääryleitä, couscousia, hilloja, siemeniä, kesän pidempiä retkiä varten pikakahvia, leivontatarvikkeita jne.

Ja vielä lisää, erilaisia pastoja, suurimoita, ryynejä, riisiä, hiutaleita, jauhoja, mysliä, öljyjä, etikoita, keittiökonjakkia (siitä laitetaan siis ruokaa, mm. konjakkikermakastiketta viikonloppupihveille), jne.

Ja toki hedelmiä. Jostain syystä valkosipulit ovat päätyneet hedelmäkoriin.

Hups, maustekaappi jäi kuvaamaatta. Ja pöydällä olevat leipäpussit. Ja pakastin. No, maustekaapissa on paljon purkkeja ja pusseja. Osa mausteista meinaa olla jatkuvasti lopuusa (kuten kuivattu timjami, kunnes keksin ostaa sitä litran tötsissä), osa taas tuppaa vanhenemaan. Täyskorkea pakastin taas on täpötäynnä mansikoita, mustikoita, puolukoita, kanttarellejä, valmista ruokaa pojille ja hoitajalle sekä laatikoita jouluksi.

Tältä siis näyttää uraäidin keittiö. Arkipäivänä, sensuroimatta mitään.

Uraäidin lepohetki

Työt on tehty, lapsi on nukkumassa, mies tekee jotain tietokoneellaan, treenien jälkeen kaipaisi pientä hiukopalaa.

Okei, on vasta lokakuu, mutta kai sitä silti saa juoda glögiä ja syödä pähkinöitä? Lisänä roquefort-juustoa ja Harvest Actionista ostettua kotimaista luomupunaluumuhilloa.

Fileetä vai filettä?

Huomio, tämä kirjoitus EI sisällä reseptiä.

Silmiini osui eräs tänä syksynä julkaistu kalakeittoresepti, joka sisälsi 500 g kalafileetä. Siis fileetä. Ryhdyin miettimään, että noinko sitä taivutetaan, vai olisiko omaan suuhuni paremmin istuva filettä oikeampi muoto. Kyseessähän on lainasana, alkuperäinen lienee ranskalainen filet (lausutaan filee)... Huvittavaa on, että ranskaksi filet on myös verkko! Eli filet de poisson (kalafilee) saadaan kun kalastetaan filet de pêche:llä (kalaverkolla).

Ajatusjuoksu jatkui sillä, että kuinkakohan pitkään filee on ollut lainasana suomenkielessä. Hyllystäni sattuu löytymään alkuperäisen Kotiruoan 1908 näköispainos, ja ryhdyin selaamaan sen kalaruokareseptejä.

Muutama huomio ja lainaus:

Ensinnäkin Kalakeitto II: "Kalat perataan, huuhdotaan, pannaan kylmässä vedessä tulelle kiehumaanja maustetaan... keitto saa kiehua noin 1 tunnin tiiviillä kannella varustetussa kasarissa, sitte se siivilöidään ja kaloista painellaan liemi tarkkaan pois..." Eli kalat on silloin keitetty kokonaisena, keittämisen jälkeen on hyödynnetty lähinnä liemi (ja varmaan kaloista irronnut liha). Ei mainintaa fileistä.

Ohjeessa Hauki herkkusienikastikkeen kera kala sentään kai fileoitiin, tosin tuota termiä ei käytetty: "Kala perataan ja huuhdotaan hyvin. Nahka poistetaan, kala halaistaan, selkäruoto poistetaan, selkälihat hierotaan suolalla ja jätetään silleen vähäksi aikaa." Filee on siis vuonna 1908 vielä SELKÄLIHA! Ryhdynpä käyttämään tuota termiä kalafileistä puhuttaessa jatkossa.

Kuitenkin kirjan lopusta naudan paloittelua (!) sisältävä osio mainitsi ulkofileen. Lisäksi: "Paahto ja ranskanpaistipaloja ostaessa saa sisäfileetäkin..." Eli väärässä olin. Jo vuonna 1908 fileen partitiivi on ollut fileetä.

Reseptejä selatessa tuumin, että eipä käy kateeksi vuoden 1908 äitejä, olivat sitten uraäitejä tai kotiäitejä. Sen verran monimutkaisempaa ruoanlaitto on silloin ollut...

Kertokaapa vielä jos tiedätte, rikonko jotain lakia jos otan kuvan reseptin osasta ja julkaisen sen blogissa? Entäpä kun otan kuvan kirjan kannesta kuten yllä?